22.11.2023

Jargon roskikseen ja kiintiöt nuorille: JHL-aktiivi Lotta Kuismanen kertoo 9 muutosta, joilla ay-liike saa nuoret mukaan

Nuoriso-ohjaaja, ay-aktiivi Lotta Kuismanen pörröttää hiuksiaan ja katsoo kameraan.

Nuorten huomiosta ja ajasta kilpailee ennennäkemätön määrä järjestöjä. Siinä kilpailussa ay-liikkeen on mahdollista pärjätä vain uudistumalla. Lotta Kuismanen, 25, paljastaa, miten.

Oli vuosi 2016, kun ammattiliitto JHL:n aktiivit vierailivat ammattikoulussa Torniossa ja kehottivat Lotta Kuismasta täyttämään jäsenlomakkeen. Jäsenyys oli ilmainen, joten miksipä ei, ajatteli tuolloin vielä alaikäinen opiskelija.

Vähän myöhemmin Kuismanen sai liitolta sähköpostia: tervetuloa Hämeenlinnan Aulangolle nuorten viikonloppuun.

Kuismasesta oli melkoisen siistiä päästä parhaan ystävänsä kanssa pohjoisesta reissuun ilman vanhempia. Aulangolla kokoontui JHL:n opiskelijayhdistys. Pian Kuismanen löysi itsensä sen hallituksesta.

– Siitä se homma sitten niin sanotusti levisi, Kuismanen sanoo ja nauraa.

Nuoriso-ohjaaja, ammattiliittoaktiivi Lotta Kuismanen hymyilee työpaikkansa Havukosken nuorisotilan pihalla.
Lotta Kuismanen on Vantaan kaupungilla koulunuorisotyöntekijänä: osan viikosta yläkoululla ja osan vapaa-ajan nuorisotilassa. – Se on kutsumusammatti.

Myöhemmin Kuismanen liittyi Nuorisofoorumiin, JHL-nuorten ääntä käyttävään elimeen, johon kuuluu nuoria ay-aktiiveja ympäri Suomen. Nyt hän on myös Vantaan yhdistys 865:n hallituksen jäsen ja nuorisojaoston vetäjä.

Liikaa nuoria ei aktiiveina kuitenkaan ole, ja se heijastuu myös jäsenten ikärakenteeseen. Haaste on koko ay-liikkeen yhteinen.

Tilanne on järjenvastainen, sillä nuoria tutkitusti kiinnostaa ammattiliittojen tuoma turva. Nyt Lotta Kuismanen on 25-vuotias, vantaalaistunut nuoriso-ohjaaja, jolla on monen vuoden kokemus toiminnasta ammattiliitossa. Hän uskoo, että nuorten houkuttelu mukaan onnistuu, kun muutama asia tehdään eri tavalla kuin nyt.

Lue lisää: Laaja tutkimus: Nuoret jäävät ammattiliittojen ulkopuolelle vain siksi, että kukaan ei kysy

1 Merkitys kirkkaaksi

Kuismasen mukaan perussyy nuorten ulos jäämiseen on, etteivät valveutuneetkaan nuoret tiedä, miksi ammattiliitossa pitäisi olla mukana. Liittojen pitäisi osata perustella merkityksensä.

– Se ei ehkä ole enää niin trendikästä. Ennen oli itsestäänselvyys, että ay-liike on se paikka, jossa voi vaikuttaa. Ei enää ole semmoista kulttuuria.

Nuorten vapaa-ajasta kilpailee moni. On paljon erilaisia järjestöjä, yhdistyksiä ja muita tahoja, joissa voi vaikuttaa, Kuismanen toteaa. Jos nuori osoittaa vähänkään kiinnostusta vaikuttaa, hänet nappaa se, joka ehtii ensin.

2 Tilaa oppia

Kuismasen kokemus on, että kun nuori on aloittanut aktiivina, hänen saatetaan odottaa olevan valmiiksi perillä kaikesta.

– Kun esimerkiksi liityt oman yhdistyksesi hallitukseen, voidaan olettaa, että tiedät jo kaiken.

– Ennen oli itsestäänselvyys, että ay-liike on se paikka, jossa voi vaikuttaa. Ei enää ole semmoista kulttuuria.

Kuismasesta nuoren pitäisi antaa kysyä kysymyksiä ja oppia tekemällä – kaikessa rauhassa. Hänen kohdallaan tämä usein toteutuikin.

–  Sain tuoda esiin omia ideoitani ja ymmärsin, miksi ay-liikkeessä vaikuttaminen on tärkeää. Sain kysyä niin sanotusti tyhmiä kysymyksiä ja olla just semmoinen kuin olen.

3 Kohtuutta vaatimuksiin

– Kun nuori liittyy mukaan, häntä ei saisi repiä heti joka ikiseen vastuutehtävään. Pitää kysyä, että mikä juttu just sua kiinnostaa ja mihin haluaisit vaikuttaa. Ei niin, että vautsi, nyt meillä on nuori, laitetaan hänet tähän ja tähän ja tähän, Kuismanen sanoo.

Kuismanen on ollut Nuorisofoorumin jäsen kohta kahdeksan vuotta. Se on toisinaan johtanut oletukseen, että hän on valmis kaikkeen muuhunkin, kuten oppilaitosagentiksi, oman yhdistyksensä hallitukseen nuorisovastaavaksi ja vielä alueensa JHL-nuorten puheenjohtajaksikin. Kun Kuismanen vielä asui Pohjois-Suomessa, hänelle ehdotettiin aluetoiminnan perustamista ja nuorten toiminnan tuomista lähialueen yhdistyksiin.

– Ihan hirveät paineet yhdelle tyypille! Siinä kohtaa on pitänyt miettiä, onko minusta tähän ja mihin mä oikeasti pystyn.

Nuoriso-ohjaaja, ammattiliittoaktiivi Lotta Kuismanen pitelee sateenkaarilippua.
Lokakuussa Kuismanen kävi tutustumassa kansainväliseen ay-vaikuttamiseen Genevessä.

Kuismanen muistuttaa, ettei kukaan pysty tekemään järjestötyötä yksin. Toisaalta kuka tahansa voi suunnitella ja toteuttaa nuorten aktiviteetteja.

– Se ei katso ikää. Ihan hyvin viisikymppinen, joka on ollut monta vuotta yhdistyksen hallituksessa, voi tehdä nuorille toimintaa. Mietitään ja tehdään yhdessä!

4 Irti jargonista

Kuismasen mukaan moni nuori pelästytetään heti alkuun jargonilla, ay-ammattisanastolla. Jargonia tulee vastaan joka paikassa, aivan perustoiminnoissakin, kun kynnyksen niihin pitäisi olla matalalla.

– Menet yhdistyksen hallitukseen, niin siellä puhutaan kaiken maailman termeillä. Ja talousarvio, budjetit, toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset, taseet… Pitäisi puhua selkosuomea!

Nuoriso-ohjaaja Lotta Kuismanen kiinnittää punaisen pahvisydämen ilmoitustauluun Havukosken nuorisotilassa.
Kuismanen kasvoi Torniossa duunariperheeseen, mutta ay-aktiivisuus ei kumpua perhetaustasta. – Siellä äänestettiin, mutta ei puhuttu kansalaisvaikuttamisesta tai politiikasta.

Vaikeita sanoja ei aina voi välttää. Kuismanen ehdottaa, että silloin jonnekin voisi kirjoittaa, mitä termi tarkoittaa. Hän huomauttaa, ettei asia koske pelkästään nuoria.

– Saattaahan meille tulla vaikka kuusikymppinen, jolla on tiedonhakutaidot vielä heikommassa kunnossa kuin nuorilla. Asioiden pitäisi olla kaikille ymmärrettäviä eikä saisi olettaa, että kaikki tietävät sanaston ja osaavat toimia sen mukaan.

5 Kiintiöitä nuorille

Uusimpana aluevaltauksenaan Kuismanen ottaa haltuun kansainvälisyys- ja solidaarisuustoimintaa. Niissä merkeissä hän osallistui lokakuussa julkisalojen kansainvälisen liiton PSI:n kokoukseen Sveitsin Genevessä. Siellä Kuismanen sai kuulla, kuinka hommat hoidetaan muualla.

Etenkin yksi puheenvuoro jäi mieleen. Eräs aasialaistaustainen ay-aktiivi kertoi, että hänen liittonsa on jyvittänyt nuorille paikan hallituksessa sekä puhe- ja läsnäolo-oikeuden kaikissa työryhmissä, joissa päätetään linjanvedoista. Kuismasen mielestä JHL voisi ottaa mallia. Nuorisofoorumilla onkin JHL:n edustajistossa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta niin voisi olla myös liiton hallituksessa, hän ehdottaa.

Nuoria JHL:n jäseniä kokoushuoneessa ammattiliitto JHL:n edustajiston kokouksessa syksyllä 2024.
Nuorisofoorumin jäsenet Lotta Körkkö (vas.), Elli-Noora Metsola ja Samira Koistinen seurasivat JHL:n edustajiston kokousta lokakuussa.

JHL:n ylimpään päättävään elimeen edustajistoon Kuismanen ehdottaa nuorille kiintiöitä. Nyt uusina pyrkivien ehdokkaiden on vaikea päästä sisään ensimmäisillä yrittämillä.

– Edustajistoon on turvattu paikat esimerkiksi kuntapuolelle ja valtiolle sekä eri alueille. Miksi ei voisi turvata esimerkiksi vähintään kaksi paikkaa alle 35-vuotiaille?

Lue lisää: Tukikeskuksen ohjaaja Jukka Siltala, 31, kyllästyi kuulemaan, ettei ammattiliitto kiinnosta nuoria – Muutama keskustelu toi lukuisia uusia aktiiveja

6 Some haltuun

Kuismanen on pannut ilahtuneena merkille, että JHL on nostanut nuoria koskettavia sisältöjä Instagramiin. Hänestä liiton olisi hyvä levittäytyä muillekin sellaisille somekanaville, joissa se ei ole tähän asti vaikuttanut. JHL on ottanut tuoreeltaan haltuun TikTokin ja JHL-nuoret avaa oman TikTok-kanavansa joulukuussa.

– Ja aktiiveja mukaan tekemään somea! Kuismanen kehottaa.

Hänen mielestään TikTokia voisi tehdä yhdessä, jotta siellä olisi kaikenlaista sisältöä. Myös monet ei-nuoret selailevat TikTokia, hän huomauttaa.

Kuismanen peräänkuuluttaa somekoulutusta – nuoretkaan eivät automaattisesti hallitse tiktokkaamista.

– Voisiko olla tapahtumapäivä, jossa kuvataan yhdessä somematskua ja otetaan sinne TikTok-ammattilaisia kertomaan, miten se toimii, Kuismanen kysyy.

– En minäkään osaa tehdä hienoja videoita, tarvitsen koulutusta. Mutta osaan kyllä puhua nuorten kieltä.

@ammattiliitto.jhl

Ootko miettinyt, mitä eroa on työttömyyskassan ja ammattiliiton jäsenyydellä? 👀   Mäpäs kerron sulle lyhyesti!   💰 Työttömyyskassa turvaa sun talouden. Sun tilille kilahtaa ansiosidonnaista päivärahaa, jos jäät työttömäksi 💵   ☝ Mutta pelkkä työttömyyskassan jäsenyys ei anna apua esimerkiksi tällaisiin työelämän ongelmiin:   ✔työsyrjintä ✔irtisanominen ✔palkanmaksun ongelmat ✔puuttuvat vuorolisät   ⭐ Ammattiliiton jäsenyys on PARAS työelämän vakuutus! Tukenasi on työelämän asiantuntijoita ja piinkovat juristit! ⚖   📢 Älä jää yksin työelämän haasteisiin!   P.S. Ethän myöskään unohda muita JHL:n huippuetuja jäsenille, kuten 💎 vakuutusetuja 💎 ilmaisia koulutuksia 💎monipuolisia tapahtumia 💎majoitus- ja lomaetuja sekä 💎 lukemattomia kaupallisia etuja, esimerkiksi hammaslääkärille, optikoille ja hyvinvointipalveluihin!   ➡️ Tutustu:n jäsenyyteen ja mahtaviin jäsenetuihimme: jhl.fi/liity #JHLry #hyvinvointialat #soteliitto #yksityinensoteala #valtionala #julkisetalat #ammattiliitto #työttömyyskassa #ansiosidonnainen ♬ alkuperäinen ääni – Ammattiliitto JHL

7 Nuorten kieli käyttöön

Nuorten kieli tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin sitä, että liitto puhuu suoraan ja konkreettisesti nuorten arjen haasteista.

– Esimerkiksi opiskelijoista suurta osaa askarruttaa se, kuinka Suomen nykyinen hallitus polkee nuorten ja opiskelijoiden oikeuksia. Tähän ay-liikkeellä olisi hyvä sauma tarttua: näyttää, että mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän vaikutusta.

Toiseksi nuorten kieli tarkoittaa selkeää, freesiä ja modernia kielenkäyttöä.

– Miksi ei voisi myös heittää joukkoon vähän nuorten suosimaa termistöä, kuten legit-sanan? Se voisi tehdä tästä toiminnasta helpommin lähestyttävää.

Nuorten joukossa on paljon eri puolilta maailmaa tulevia, joiden ensimmäinen kieli ei ole suomi. Kuismasesta sisältöä voisi tehdä aiempaa enemmän eri kielillä varsinkin someen.

Nuoriso-ohjaaja Lotta Kuismanen nojaa porraskaiteeseen Havukosken nuorisotilassa.
Kuismasen pitkän ajan unelmana on päästä joskus JHL:n edustajiston jäseneksi. – Politiikassa tykkään olla tukijoukoissa. Minulla ei ole suuria tavoitteita vaikka päästä kansanedustajaksi.

8 Lisää resursseja

Mistä rahat? Siinäpä ikuisuuskysymys kaikkien järjestöjen kaikessa toiminnassa. Lotta Kuismasen mukaan nuoriin on kuitenkin pakko panostaa, jos tulevaisuus halutaan turvata.

– Tällä hetkellä valtakunnallista nuorisotoimintaa hoitaa yksi työntekijä ja aluetoimistoilla yhdeltä työntekijältä saattaa 20 prosenttia työajasta kuulua nuorten toimintaan.

Lue lisää: Ammattiliitto on nuoren tuki – Uusi jäsen Jonathan Ndongala, 23, kertoo miksi hän valitsi JHL:n

Jos resurssit olisivat kunnossa, olisi aikaa kohdata nuoria. Esimerkiksi poliittiset nuorisojärjestöt kilpailevat nuorten ajasta ammattiliittojen kanssa.

Kuismasella on ehdotus: JHL voisi kokeilla omaa nuorisoprojektia.

– Niillä ja monella muulla järjestöllä on aikaa mennä juttelemaan nuorten kanssa ja pyytää heitä mukaan toimintaan.

Kuismasella on ehdotus: JHL voisi kokeilla omaa nuorisoprojektia, jonka vaikutusta testattaisiin vaikkapa pari vuotta. Siten selviäisi, mikä vaikutus olisi sillä, että esimerkiksi tietty määrä jonkin alueen työntekijöitä toimisi pelkästään nuorten kanssa.

9 Nuoret aktiivit mukaan

Ammattiliitot voivat pärjätä kilpailussa tekemällä nuorten näköistä toimintaa, Kuismanen tuumii. Moni JHL-aktiivi ympäri Suomen pähkäilee, kuinka voisi suunnata viestinsä paremmin nuorille. Joku saattaa haluta järjestää tapahtuman, joka houkuttaisi nuoria, muttei tiedä millainen sisältö näitä voisi kiinnostaa ja kuinka markkinoinnilla voisi puhutella nuoria.

Kuismanen muistuttaa, että juuri tätä varten Nuorisofoorumi eli Nufo on olemassa. Siinä on jäseniä eri puolilta Suomea, joten aluejärjestö voi ottaa yhteyttä lähimpänä asuvaan nufolaiseen.

– Meitä voi hyödyntää monin tavoin: tulemme vaikka yhdistyksen kanssa suunnittelemaan tai annamme vinkkejä. Ja meiltä voi tulla joku tapahtumaan paikalle, jotta on ainakin yksi nuori tulijoita vastassa.

Nuoriso-ohjaaja, ammattiliittoaktiivi Lotta Kuismasen käsivarressa on tatuointi, jossa on ankkuri ja sana hope eli toivo.
Hope, toivo, lukee Lotta Kuismasen käsivarressa.